Tässä jatkuu suomenkielinen teemaviikkoni, hei.
Eilen oli hyvä iltapäivä. Hommasin uuden kalenterin ja uuden päiväkirjan. Ihan pian on 2025 ohi! Voitteko kuvitella? Aina on jännää kun on tyhjät sivut jotka pitää täyttää jollakin. (Jos Luoja suo.)
Blake sai uuden vilkkuvan lampun, että herra näkyy tuolla pimeässä.
Iltalenkillä discovalo blinkkasi kirkkaasti ja kauniisti.
Ystävä piipahti nopeasti kahvilla. Sitten kävimme Blaken kanssa taas kirjastossa – jo kolmatta peräkkäistä päivää. Syksyisin on kiva vaan istua ja lukea iltaisin.
Itse asiassa just tulimme taas sieltä. On se ihanaa, että varaa kirjan ja usein jo seuraavana päivänä telefooni piippaa ja kertoo, että kirja odottaa Töölön kirjastossa. MIKÄ IHANA KEKSINTÖ TÄMÄ KOKO KIRJASTOHOMMA ON, EIKÖ?
Söin eilen Prisman kasvispihvit (”crispy” jotain) salaatin kanssa. Ihan kivat pihvit, vähän kanamaiset.
Seurasin vähän mitä siellä Synnyinmaassani 
tapahtuu. Kova dramatiikka kun ensi vuonna vaalit tulossa. Ai että ne ruåttalaaset osaa olla lapsellisia. En hoksannut tätä kun asuin siellä keskellä sitä lallaamista 40 vuotta, mutta näin ”ulkoapäin” sen näkee niin selkeästi. Ihme sakkia.
Tämän viikon aikana on pitkästä aikaa ollut univaikeuksia, joten vielä neljältä lueskelin aamuyöllä, mutta jossain vaiheessa nukahdin. Sain vuosia sitten toimivan unilääkkeen, joka oikeastaan on masennuslääke, mutta sitä jos satunnaisesti käyttää, niin se toimii unilääkkeenä. Azona sen nimi on. Pitäisiköhän pyytää tohtorilta?
Näitä uniongelmia on tullut ja mennyt läpi elämän ja 20 vuotta sitten oli extra pahat ja kävin kaikki ”normi” unilääkkeet läpi, mutta niistä tuli vaan niin kamala ”krapula”, etten niihin enää koskisi.
Eipä minulla muuta tällä kertaa.
Muista: HOMMAA AJOISSA UUDEN KALENTERIN!